1.
Johtajuus on ajateltava uudelleen.
Maailma ja ihmiset ovat muuttuneet. Johtamisen
käytännöissä ja ihmiskuvassa on liikaa
kaikuja menneestä. Liian monelle johtaminen on
vallankäyttöä eikä vastuunkantamista, ihmisten komentelua
eikä kuuntelemista, pomottamista eikä palvelemista.
Parhaimmillaan johtaminen on hyvän tekemistä ja
ihmisistä huolehtimista, pahimmillaan piittaamattomuutta,
ahneutta, julmaa hyväksikäyttöä ja tuhon tuottamista.
2.
Ihmisten johtaminen on elinvoiman vapauttamista.
Hyvä ihmisten johtaminen lähtee siitä
vakaumuksesta,
että ihmiset haluavat tehdä työnsä hyvin ja viihtyä
elämässään. Jos johtaja ajattelee näin, hän pitää
tärkeimpänä tehtävään ihmisten vapauttamista toteuttamaan se, mitä
he haluavat tehdä eikä johtaminen enää ole vain yritystä
houkutella ihmisiä innostumaan työn tekemisestä. Fiksu pomo
näkee kirkkaasti työn todellisen tarkoituksen ja hän auttaa ihmisiä
näkemään ja muistamaan tuon tarkoituksen.
3.
Anna vuori, jolle nousta.
Työllä
pitää olla tarkoitus. Ei riitä, että yrityksellä on missio,
visio, missio ja arvot kirjattuna. Ei riitä, että tavoitteet
on asetettu ja tiedossa. Oleellista on, miten ihmiset kokevat ne
arjessaan. Ovatko työn raamit vain ylhäältä annettuja
sanoja? Ihmiset syttyvät vain, jos he ovat sisäistäneet oman
tekemisensä tarkoituksen ja kokevat kiehtovaksi vuoren, jolle
ovat kiipeämässä. Johtajan tehtävä on nähdä ja
konkreettisesti ja kiehtovasti kuvailla se, mitä kohti ollaan
yhdessä matkalla.
4.
Johtaja tekee helposti kaksi virhettä: johtaa liikaa ja liian
vähän.
Johtajan tehtävä on rohkaista ihmisiä
kasvamaan sekä työssään että ihmisenä. Perinteiset johtamisopit korostavat johtajan valtaa
ja asemaa, mutta fiksumpaa olisi korostaa johtajan vastuuta
ihmisistä ja aseman tuomia velvoitteita.
5.
Hyvä ei nosta.
Kansainvälistyvässä
kilpailussa ei riitä, että työ tulee
tehdyksi hyvin. Yhä tärkeämpää on osata hurmata
se, jolle työ tehdään: asiakas. Tämä onnistuu parhaiten, kun työtä
tekee tunteella, suurella sydämellä. Kun asiakkaat pääsevät
valitsemaan hyvistä vaihtoehdoista parhaan, he hylkäävät
hyvän. Siksi vain huipputasolla toimivat saavat jatkaa. Hyvän nostaminen
huipuksi on kaikkien yhteinen velvollisuus, mutta se ei onnistu
keneltäkään yksin eikä kasvu saa olla seurausta ulkoa tulevasta
pakosta, sen täytyy syntyä ihmisen sisältä kumpuavasta vapaasta
tahdosta.
6.
Ihminen pystyy parempaan vain, jos hän syttyy tahtomaan.
Jokainen ihminen pystyy parempaan kuin tulee
tehneeksi, mutta häntä ei voi pakottaa olemaan
parempi. Vapaa ihminen "venyy", jos hän syttyy
ja tahtoo tehdä asiat niin hyvin kuin voi. Sisäinen halu
voittaa ulkoisen pakon tuloksissa. Pelolla johtamalla voi saada
tuloksia, mutta pakko synnyttää ahdistusta ja kutistaa
ihmisten innostusta tehdä ihmeitä. Syttyneenä ihminen
kestää paremmin epäonnistumisia ja keksii helpommin uusia
keinoja hakea onnistumista.
7. Syty
ja sytytä!
Ihmisten tekeminen on aina yhdessä tekemistä.
Ihmisten välillä virtaa voimia, joissa on joko innostavia
sytykkeitä tai tuskan ja pelon energiaa. Kun kahden ihmisen
yhteys on muodollinen ja varautunut, ihmiset eivät pääse näyttämään mihin
he pystyvät venymään. Kun yhteys sykkii kunnioitusta ja
välittämistä, syntyy uutta ja tekeminen tuntuu ihanalta.
8.
Mestarin ote on halua tehdä hohdokkaasti.
Yrittäjyys ei ole yrittäjän yksinoikeus, se koskee
jokaista joka työtä tekee. Yrittäjyyden ydin on sitä, että
haluaa tehdä työnsä niin hyvin kuin pystyy -
tinkimättömällä mestaruusotteella. Mestaruus ei ole
ykköseksi pyrkimistä, se on tapa tehdä asiat hallitusti,
latautuneesti, välittäen. Mestari ei etsi syyllisiä
toisista, mutta ei itseäänkään syyllistä, vaan hakee koko
ajan tapoja tehdä asiat hohdokkaasti.
9. Yksin
ei voi onnistua.
Kukaan ei onnistu yksin. Jokainen meistä tarvitsee
toisia ihmisiä, ei vain töistään selvitäkseen vaan
elääkseen merkityksellistä ja arvoladattua elämää. Tätä
ei kannata unohtaa silloin kun itsellä näyttää ja tuntuu
menevän hyvin. Minäminä-moodilla elävä ihminen tuhoaa sekä
itsensä että ne, joita käyttää itsekkyytensä astinlautana.
Johtaja ei yksin pysty tekemään ihmeitä, mutta hän voi yksin
estää toisia onnistumasta organisoimalla työn huonosti,
estämästä nosteen syntymisen ja yksilöiden kasvamisen
tehtäviensä mittaiseksi.
10.
Toivoa on!
Pienillä muutoksilla johtajan aivoissa ja ihmiskuvassa voi
tuottaa ällistyttävän ison muutoksen teoissa ja tuloksissa.
Johtajaa seurataan tarkasti, häntä matkitaan ja häneen
uskotaan - jos häneen luotetaan.
Monet hyvät johtajat ovat osoittaneet, että johtaminen
on avain paremman maailman luomiseen ja toivo on todellista.
|